MERIHISTORIAA SALOSEN TAPAAN
Copyright Seppo
Salonen
Email: seppo.salonen@pp.inet.fi (Ei käytössä?)
Last modified by Seppo on 20.2.2010 (Restauroitu)
- Lisätty tarina parkkilaiva Marian haaksirikosta.
Jokin tuntematon suloinen salaisuus
päilyy tässä meressä,
jonka lempeänpelottavat kuohut näyttävät kertovan
syvyyksissä piilevästä sielusta.
- Herman Melville -
Otteita Satakunnan rannikon merenkulun tapahtumista, lähinnä
Luvian ja Merikarvian väliseltä alueelta. Sivuja tullaan
täydentämään rauhaisaan tahtiin...
Yllä: Allekirjoittanut Luvian ulkosaaristossa m/s Paulin hylyllä. Foto, Raimo Nokelainen.
TÄSSÄ MUUTAMIA HAAKSIRIKKOTARINOITA
"Nuo surman hirmunäyt silmissäni!
Tuhannet laivanraadot virui siellä,
Tuhannet ruumiit, joita kalat nirhoi;
Ankkurit, kultaharkot, helmiriitat,
Juveelit verrattomat, kalliit kivet
Sekaisin mätättyinä meren pohjaan."
...........................Shakespeare..............
1800-luvulla tapahtunutta
- Kaljaasi Svanin
myöhäinen kotiinpaluu.
- Kaljaasi Ändring
Springarin matalalla.
- Kapteeni Hallongrenin painajainen, kohtalokkaat Lännennaulojen matalikot.
- Kuunari Olivian
haaksirikko sataman suulla
- Kuunari Olga
, Rojohoppe ja "Raumlaissi jaarituksi"
- Kuunari Emerentia
myrskyn armoilla
- Priki Carlin
haaksirikko satamassa
- Kaljaasi Juliuksen
rankka kotiinpaluu
- Priki Lauran
törmäily Säpin luona
- Rataslaiva Salama
ja luotsin virhe
- Parkki Vesta
ja virheellinen merikortti
- Kuunariparkki Argus
ja petollinen matalikko
- Höyryproomu Transportör
ja Ahlaisten reissu
1900-luvulla tapahtunutta
Ensimmäisen maailmansodan aikaisia
miinaanajoja
KOLMEN RUOTSALAISEN HÖYRYLAIVAN MIINAANAJO.
Ensimmäisen maailmansodan alkaessaa elokuussa 1914
Suomikaan ei voinut välttyä joutumista suoranaisesti
sodan piiriin, sehän kuului Venäjään joskin
autonomisena valtiona. Niinpä sodan edetessä jouluun,
saksalaiset päättivät pysäyttää Suomen ja Ruotsin
välisen meriliikenteen koska se palveli Venäjän
länteen suuntautuvaa kauppaa. Käskyn saaneena
miinalaiva Deutschland laski yön aikana sunnuntaina
6.12.1914 Rauman edustalle 120 miinaa ja heti sen
jälkeen Mäntyluodon edustalle 80 miinaa. Mäntyluodon
miinoite laskettiin Säpin ja Kaijakarin välille kahteen
riviin ja ristiinrastiin siten, että pohjoisella
kulkuvaylällä miinoja on harvemmassa ja Tukholmaan
johtavalla väylällä niitä on runsaasti.
Tähän mennessä ei suomalaisiin aluksiin kohdistuneita
välikohtauksia ollut sattunut Mäntyluodon edustalla,
mutta kesäkuun lopulla vuonna 1917 kaikki muuttui,
sillä silloin upotettiin porilainen hinaaja Martinniemi
ja taivassalolainen kaljaasi Georg.
Merellä kauppa-aluksia vaanivat sukellusveneet ja
laivaväylillä miinat. Omat uhrinsa vaativat myös sodan
takia sammutetut majakat.
- Kaljaasi Aino
ja Säpin karikot.
- Kapteeni Lehtisellä tuntui olevan epäonnea
merenkulku-uralla, sillä seuraavana vuonna toinenkin
laiva, höyrylaiva Dagmar upposi hänen
altaan.
- Venäläinen torpedovene Bditelnyj
ajoi miinaan Outoorin ulkopuolella.
+ SSS-kuva
Sotien välillä tapahtunutta...
Toisen maailmansodan aikaisia
upotuksia Talvisodan alkaessa
Mäntyluodon satamassa oli lastia purkamassa kaksi
saksalaista höyrylaivaa. Laivojen kapteenit luottivat
Saksan ja Neuvostoliiton väliseen
hyökkäämättömyyssopimukseen. Avomerellä vaaniva
sukellusvene ei taas piitannut rahtuakaan sopimuksesta.
...jatkosodan aikaisia haaksirikkoja
Sodasta rauhaan...
- Aavelaiva Saturn
ja sen miehistön karmea kohtalo
+ SSS-kuva
- M/s Neptun
Neptunuksen sylissä
- Suomen suurin puutroolari Skutskär
kohtaa matkansa pään.
- Kauharuoppaaja Manni
saa vuodon ja kaatuu
- Rahtilaiva Brita Danin
haaksirikko Rauman edustalla.
- Rahtilaiva Wischhafenin
talvinen haaksirikko Rauman edustalla.
- Rahtilaiva Ceres
ja kohtalokas kallistuma.
Laskurilukema (nollattu 26.5.05, käynnistetty uudelleen lukemasta 8881):